Helsingin kaupungintalollakin parvekeviljellään

Tuli vastaan jo vähän vanha artikkeli Hesarin Oma Kaupunki -sivustolla. Jutussa kerrotaan, että ylipormestari Jussi Pajusen päätöksellä kaupungintalon parvekkeelle on perustettu pieni parvekeviljelmä laariin. Samassa yhteydessä mainittiin myös tuoreesta valtuuston viljelyryhmästä, jonka tarkoituksena on edistää kaupunkiviljelyä eri tahojen kanssa.

On tosi hienoa ja innostavaa, että kaupunkiviljely kiinnostaa ihan päättäjätasolla asti, ja että asian edistämiseen on perustettu oma työryhmä. Myös esimerkiksi Espoossa on tehty kysely Espoonkruunun asukkaiden kiinnostuksesta kaupunkiviljelyä kohtaan kesäkuussa. Kiinteistöyhtiö ilmoittaa tukevansa asukkaiden kaupunkiviljelyhankkeita. Toivoa sopii, että muillakin alueilla kiinteistöyhtiöt havahtuvat kannustamaan ja tukemaan asukkaita kaupunkiviljelyssä.

Meidän oma pieni leikkipuistoviljelyn kokeiluhankkeemme koki alussa jokailtaisia vastoinkäymisiä turhautuneen ja tylsistyneen nuorison tärveltyä istutuksia siirrettyämme taimet ulos laariin. Juuri mikään ei oikein päässyt heti kasvussa vauhtiin, mutta nyt viimeksi istutetut uudet taimet ovat saaneet olla rauhassa jo viikon verran.

Innokkaita istuttajia kerääntyi taaperosta kouluikäiseen laariin ympärille.

On hyvin vaikea ymmärtää, miksi leikkipuistossa syrjäisellä paikalla sijaitseva viljelylaari herättää jonkun mielessä niin suuria antipatioita, että se pitää tuhota kerta toisensa jälkeen, vaikka jäljet aina korjattiin uudelleen. Nyt odotellaan jännityksellä ehtiikö mikään tuottamaan alkuvaikeuksien jälkeen vielä satoa.

Chilipaprika kukkii - asiaa pölytyksestä

Chlipaprikan taimet kasvavat hurjaa vauhtia. Homeongelma on poistunut parvekelaatikosta, kun taimien kastelua vähennettiin. Osa taimista kukkii jo. Muutama viikko sen jälkeen, kun taimet on siirretty omiin ruukkuihinsa, niille voi antaa lannoitetta kasteluveden seassa. Puutarhan Kesä -lannoite sopii chilipaprikoille hyvin.

 

Kun taimet alkavat kukkia, niitä voi pölyttää. Kun taimet kasvavat ulkona, hyönteiset hoitavat pölytyksen. Kuitenkin meidän tapauksessamme lasitettu parveke rajoittaa hyönteisten pääsyä taimien luokse. 

Pölytys onnistuu esimerkiksi pumpulipuikolla, jos sen haluaa tehdä itse. Pumpulipuikko laitetaan kukkaan ja pyöritellään ja sama juttu kaikille muillekin kukille samalla puikolla. Kukan tilalle pitäisi kasvaa hedelmä.

Vesiviljely tee-se-itse -hengessä

Saimme haltuumme tarpeettomaksi jääneen toimivan jalkalampun. Sen jalan yläosa on taipuisa ja valo on helppo suunnata kohteeseen. Kasvilamppu sekä kannellinen ämpäri tarttuivat mukaan marketista. Akvaariohapetin löytyi lemmikkitarvikeliikkeestä.

Kanteen tehtiin ruukun muotoinen sekä kokoinen reikä. Ruukku laitettiin kannen reikään ja pieni reikä porattiin myös kannen reunaan letkulle. Sitten lisättiin 2 teelusikallista Puutarhan Kesä -lannoitetta ämpäriin ja kylmää vettä perään ämpärin täydeltä.

Käytimme ruukkuna salaattijuustopurkkia, johon kätevä isäntä porasi reikiä. Mikä tahansa ruukku, jonka pohjassa on reikä, sopii tarkoitukseen yhtä hyvin. Taimi laitettiin ruukkuun, kun sen juurista oli huuhdeltu kaikki multa pois huolellisesti ja sitten Lecasoraa purkki täyteen.

Ilmakivi laitetaan ämpärin pohjalle, töpseli seinään, ja sitten vesiviljellään! Ämpärin vesi vaihdetaan ja ämpäri huuhdellaan puhtaaksi 3-4 viikon välein. Lannoitetta laitetaan aina uusi satsi veden vaihtamisen yhteydessä. Sisätiloissa taimi saa lisävaloa lampulta, mutta päivisin pulputin ulkoilee siinä missä parvekelaatikonkin taimet.



Joskus projektimme tuntuu aamupalapöydässä kaikkien foliohärpäkkeiden keskellä enemmän joltain avaruuskeskukselta...

Kaupunkiviljelyä leikkipuistossa

MLL:n paikallisyhdistyksessä aktiivisesti huseeraava vaimo-osapuoli keksi ehdottaa asuinalueemme leikkipuiston henkilökunnalle yhteisöllisen leikkipuistoviljelmän perustamista. Idea otettiin puistossa innolla vastaan ja rahoituspuolikin järjestyi MLL:n Uudenmaanpiirin naistoimikunnan kesätoiminta-avustuksen kautta.


Suunnitelma oli aluksi simppeli: Pari Biolanin kasvusäkkiä leikkipuiston talon eteläpäädyn seinustalle. Projekti käynnistettiin leikkipuistossa järjestetyssä viljelyiltamassa.

Viljelyiltamassa suunniteltiin projektia ja kylvettiin siemeniä. Viljelysäkit muuttuivat matkan varrella jo kokonaiseksi laariksi, jonka rakennamme itse leikkipuiston puutyötiloissa.


 Saimme onneksemme Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksestä yhteistyökumppanin ja neuvonantajan projektiin mukaan. Yhdistys pyrkii edistämään lasten ja nuorten mahdollisuuksia viljellä kaupunkiolosuhteissa. Viljelyprojektien käynnistämistä tuetaan niin päiväkodeissa, kouluissa kuin leikkipuistoissakin. Yhdistys järjestää myös koulutusta aiheesta kiinnostuneille vanhemmille sekä kasvatusalan ammattilaisille.


Erityisen arvokkaita olivat neuvot siitä, mitä missäkin vaiheessa kannattaa kylvää, ja miten kasvit kannattaa sijoittaa. Esikasvatamme mm. kesäkurpitsaa, yrttejä ja leijonan kitaa.

Osa kasveista istutetaan suorakylvönä laariin myöhemmin keväällä ja kesällä. Laariin voi jatkuvasti kylvää lisää syksyyn saakka. Jääkaapissa itäneet sipulitkin voi lykätä laariin versomaan.
 

 
Kovin suuri yleisömenestys ei iltamamme ollut, mutta onneksi pienelläkin porukalla pärjää, kun on innokkaita tekijöitä. Jospa innostus sitten pikkuhiljaa kesää kohti kasvaisi muillakin alueen perheillä, kun projekti pääsee vauhtiin toden teolla.

Taimien karaisu

Näin kauniina kevätpäivänä ei kerta kaikkiaan malta olla ulkoiluttamatta taimia. Meillä on pohjoissuuntainen lasitettu parveke. Sinne siis paistelee vain iltasella aurinko. Lämpömittari näytti aamulla 10 astetta.

Taimien kouliminen -hakusanoilla löytyi hyvin tietoa siitä, mitä pitää tehdä ja miten. Taimien karaisu on paljon epämääräisempää touhua. "Ilmojen lämmetessä taimia voi ulkoiluttaa pieniä hetkiä kerrallaan." Mikä nyt sitten on kenellekin lämmin ilma, ja mikä pieni hetki..?

Meistä vaimo-osapuoli on niin huonosti itseohjautuvaa ja epävarmuutta sietävää sorttia, että kaikki projektit kaatuvat viimeistään siinä vaiheessa, kun ei voi olla täysin varma, puhutaanko viidestä vai viidestätoista minuutista. Onneksi toinen meistä on rohkeampi ja varmempi. Niinpä taimet päätettiin ulkoiluttaa ns. fiilispohjalta.

Kävimme ennen kotoa poistumista pienen väittelyn siitä, voivatko taimet ulkoilla heti ekalla kerralla useamman tunnin putkeen. Päädyimme kuitenkin jättämään taimet parvekkeelle. Ei sitä turhaan kutsuta karaisemiseksi!

Parvekelaatikkoon on ilmestynyt homeenkaltaista valkoista rihmastoa. Tarkkailemme tilannetta ja chilifoorumin lausuntojen rohkaisemina jatkamme taimien kasvatusta. Jos jollain on jotain vinkkejä tai muuten sanottavaa tähän homeongelmaan, kertokaa ihmeessä.

Ostimme tänään myös salaatin siemeniä, jotka kylvetään toiseen parvekelaatikkoon pinaatin kanssa. Tässä hommassa lähtee mopo karkuteille kyllä tosi helposti. Yritämme pitää käytännön syistä viljelmät rajoitettuna näihin kahteen parvekelaatikkoon, mutta saas nähdä, millainen tungos parvekkeelle vielä syntyy.

Kääntöpöydän kaupunkipuutarhan avajaiset

Kävimme tänään katsastamassa Pasilan veturitalleilla sijaitsevan Kääntöpöydän, jonne nousee Dodo ry:n kaupunkiviljelykeskus. Kasvihuone oli jo saatu pystytettyä ja paikalle oli kuljetettu myyntiin viljelysäkkejä ja -laareja.

Kääntöpöytä on osa World Design Capital -vuotta. Tarkoituksena on kuitenkin, että keskuksesta tulee pysyvä osa Helsingin kaupunkiviljelykuviossa. Kasvihuoneen lisäksi paikalle tulee ainakin säkkiviljelmä, sekä näiden satoa hyödyntävä kahvila. Kahvilan keittotilat kunnostetaan veturitallin keittiöön.

Jos tämän päivän tapahtuma meni ohisektorille, kannattaa merkata kalenteriin päivämäärä 12.5. Myös silloin on mahdollista ostaa viljelysäkkejä ja -laareja Kääntöpöydältä. Dodo ry:n mukavat vapaaehtoiset tuntuvat neuvovan mielellään myös täysin ummikkoa kaupunkiviljelijä-wannabetä.

Laarien itsenikkaroiminenkin vaikuttaisi äkkiseltään ihan simppeliltä projektilta, ja luultavasti tässä blogissa dokumentoidaan myös sen sorttista askartelua kevään mittaan. Nimimerkillä "eihän sellaset aneemiset säkit näytä leikkipuistossa miltään"...

Metro-lehdessä oli muuten taas koko sivun juttu kaupunkiviljelystä perjantaina. Juttu löytyy näköislehden sivulta 24. Myös tämä meidän blogi mainittiin täysin yllättäen jutun tietolaatikossa. :)

Chiliöljyä

Meillä käytetään paljon erilaisia öljyjä ruuanlaitossa, joten innostuimme kokeilemaan omatekoista mausteöljyä.

1. Valitse kaunis, puhdas pullo. Me päätimme kierrättää kaupasta hankkimamme sitruuna-oliiviöljyn pullon tähän tarkoitukseen. Siinä kun oli valmiina kätevä suodatin.
2. Kylmäpuristettu luomuoliiviöljy on sopiva valinta mausteöljyn pohjaksi.
3. Chiliöljyn valmistuksessa puhtauteen kannattaa kiinnittää erityisesti huomiota, sillä kaikenlaiset bakteerit muhivat mielellään epäpuhtaissa tai kosteissa ja ilmattomissa tiloissa. Pullo kannatta desinfioida hyvin, ja varminta on käyttää kuivattuja chilejä. Jotkut suosittelevat myös öljyn kuumentamista yli 80 asteeseen, mutta me emme halunneet kuumentaa öljyä, ettei sen laatu kärsi.
4. Kuivatut, pilkotut chilipaprikat lisättiin öljyyn ja öljyä säilytetään jääkaapissa. Noin viikossa öljyyn tulee jo kivasti makua. 
5. Mausteöljy säilyy muutaman viikon, eikä meillä ainakaan tuon kokoisesta pullosta olisi pidempään riittänytkään.Öljy on tosi monikäyttöinen.

 
Käytimme öljyyn samoja kaupan chilipaprikoita, kuin jauheeseenkin. Maku on jauheessa sopivan mieto, mutta öljyyn kaipaisi enemmänkin potkua. Seuraavaan erään kokeillaan sitten habaneroja.

Chiliöljy sopii ihan loistavasti pop corneihin, ja ruuanlaitossa sitä voi käyttää paistamiseen, salaatinkastikkeeseen, tai muuten vain lisukeöljynä esimerkiksi pastaruuissa.

Itsetehty mausteöljy on kiva lahja esimerkiksi herkkukorin osana. Meillä ainakin innostuttiin tästä kokeilusta niin, että jouluun mennessä on kehitelty varmaan laaja repertuaari eri öljyjä, ja lahjaongelmat helpolla ratkaistu.

Chilipaprikan taimien siirto parvekelaatikkoon

Taimet siirretään isompaan astiaan, kun chilipaprikan taimen kasvu on selkeästi pysähtynyt, kasvi näyttää nuupahtaneelta, tai muuten huonokuntoiselta. Myös, jos juuret puskevat esiin ruukun pohjareikien läpi, kannattaa harkita isompaa astiaa.

Meillä taimista 4 suurinta muuttivat parvekelaatikkoon, kun isoimmat alkoivat vaikuttaa vähän kuukertuneilta. Taimien siirto tapahtuu samalla tavalla kuin ekassakin vaiheessa. Ainakin meidän parvekelaatikkossa juuri 4 oli sopiva määrä, jotta jokaiselle taimelle jää riittävästi tilaa kasvaa ja kukoistaa.

Laitoimme parvekelaatikkoon kaktus- ja taimimultaa, lisäks mukaan heitettiin pari kourallista leca-soraa. Molempia saa isommista marketeista. Parvekelaatikko tuli näistä lähes täyteen. Mitään lannoitteita ei ole tässä vaiheessa vielä käytetty. Kastelu kerran päivässä.

Parvekelaatikko sijoitettiin ikkunan eteen ja lisäksi se saa valohoitoa kasvilampusta öisin.  Ulos laatikko siirretään pikkuhiljaa ilmojen lämmetessä kevään mittaan, alussa muutaman tunnin kerrallaan. Yöpakkasten päätyttyä parvekelaatikko siirtyy lasitetulle parvekkeellemme koko aikaisesti.

Chilijauhetta kuivatuista chilipaprikoista

Omatekoisessa chilijauheessa on ihan eri tavalla potkua ja makua, kuin kaupan vastaavissa. Allekirjoittaneet saavat lisäksi omat kiksinsä siitä, että mauste on ihan itse tehtyä.

Chilipaprikoiden kuivuttua, ne voi jauhaa jauheeksi joko morttelissa tai blenderissä. Pienempi määrä on helppoa jauhaa morttelissakin - puhumattakaan siitä, että samalla pääsee purkamaan aggressioita ja jyystämään tunteella.

Morttelissa jauhetta ei saa ihan sileäksi, mutta siivilä pelastaa, jos rouhemainen koostumus ei miellytä. Isompiin määriin kannattaa kyllä hyödyntää blenderiä, ellei sitten erityisesti halua käyttää asiaan aikaa ja tunnetta.

Helsingissä on vielä vapaita viljelypalstoja tälle keväälle

Dodo ry julkaisi katsauksen Helsingin kaupungin viljepalstojen tilanteesta keväällä 2012. Suosituimmille palstoille on jopa vuosien jono, mutta osalla alueista on vapaita palstoja jo tänä keväänä. Jos ei omalla alueellasi tai asuinalueesi lähellä ole vapaita palstoja, kannattaa selvittää muita kaupunkiviljelyn mahdollisuuksia.

Esimerkiksi Roihuvuoressa ja Myllypurossa on käynnistymässä uusia kaupunkiviljelyprojekteja tänä keväänä asukkaiden omasta aloitteesta. Lasten ja nuorten puutarhayhdistys järjestää perhekerhon, jonka kautta pääsee viljelemään Kumpulassa omaa viljelypalstaa koko perheen voimin asiantuntijan opastamana.

Kaupunkiviljelytoimintaa voi järjestää kuka tahansa missä tahansa. Ruokaa voi viljellä esimerkiksi laareissa tai säkeissä kerrostalon pihalla, leikkipuistoissa, päiväkotien ja koulujen pihoilla tai parvekkeilla. Voit olla yhteydessä esimerkiksi Dodoon, jos haluat järjestää toimintaa omalla alueellasi isommassa mittakaavassa.

Taimien kouliminen

Jos ja kun kaupan chilipaprikan siemenet ovat lähteneet itämään, päästään tutustumaan taimien koulimiseen. Tämä oli ensimmäinen termi, joka ei varsinaisesti itsessään kertonut yhtään mitään siitä, mistä hommassa on kysymys.

Tältä näyttää itämään lähtenyt chilipaprika.

Kun ensimmäinen taimi on lähtenyt kasvamaan, poistetaan kelmu ruukun päältä ja ruukku siirretään aurinkoon. Reilussa viikossa taimi on kasvattanut ensimmäiset sirkkalehdet ja se voidaan siirtää omaan ruukkuunsa.

Taimien koulimiseen tarvitset oman ruukun jokaiselle taimelle, multaa, vettä, tikun ja esimerkiksi lusikan, jolla taimen saa helposti irrotettua mullasta.

1. Täytä taimea varten varaamasi ruukku lähes täyteen mullalla ja kastele hyvin märäksi. Tee tikulla taimelle oma kolonen multaan.

2. Ota lusikkaan taimi, ja multaa parin sentin syvyydeltä taimen ympäriltä. Taimi tykkää hellästä käsittelystä, joten älä rusikoi sitä.

                                                                        

                           

  

3. Kippaa taimi omaan koloseensa hellästi ja täytä kolo varovasti lopuksi mullalla. 

4. Lopuksi tee nimikyltti, jotta muistat, mitä olet kasvattamassa kyseisessä purkissa. Nämä meidän taimet siirtyvät toki vielä isompaan astiaan myöhemmin keväällä, kun ne muuttavat ulos.

Kaupunkiviljelyn aloittamisen esteenä on usein arkuus

Metro-lehdessä on tänään viherteema. Näköislehdestä voi lukea aihepiiriin liittyviä artikkeleita aukeaman sivuilta 10-11.

Dodo ry:n Päivi Raivio kertoo haastattelussa nousevasta kaupunkiviljelyinnostuksesta. Samalla käsitellään myös sitä, mitkä tekijät hidastavat tai hankaloittavat viljelyä kaupungissa. Raivion mukaan yleinen este toiminnan aloittamiselle on arkuus. Ihmiset ovat epävarmoja siitä, mikä on missäkin sallittua, eikä toimintaa uskalleta siksi aloittaa ollenkaan.

http://pdphoto.org/

Sopiva hetki aloittaa kaupunkiviljely voisi olla vaikka Kansainvälinen sissiauringonkukkapäivä vappuna.

Onneksi kaupunkiviljely on saanut paljon näkyvyyttä mediassa viime aikoina ja uusia hankkeita on käynnistymässä ainakin Helsingin alueella useita tänä keväänä. Kaupunkiviljelyä on isommassa mittakaavassa ainakin Pasilassa ja Kalasatamassa, sekä tulossa Roihuvuoreen.

Seuraamme tässä blogissa Pukinmäessä kevään aikana käynnistyvää pienimuotoista leikkipuistoviljelyprojektia sekä muita projekteja, joita varmasti tulee vastaan matkan varrella.

Pääsiäisvalmisteluja

Kaupunkiviljelyn perinteikkäimpiä muotoja on varmasti rairuohon istuttaminen pääsiäiseksi. Esimerkiksi Papunetin sivuilla on hyvä ja selkeä ohjeistus.

Rairuohon kylväminen on mukavaa askartelua lastenkin kanssa. Jo parivuotias lapsi selviää hyvin istutuksen eri työvaiheista aikuisen tuella.

Rairuohon voi kylvää joko matalalle lautaselle tai syvempään astiaan. Jos käytetään syvempää astiaa, niin multaa kannattaa käyttää enemmän, että rairuoho kasvaa astian reunojen yläpuolelle.

Rairuohon sekaan voi itse askarrella koristeita. Esimerkiksi munakennotiput opettavat samalla lapsille kierrätysmateriaalin hyödyntämistä luoviin tarkoituksiin. Keltaisia kananmunakennoja ei tarvitse edes maalata, kevyt tuunaaminen riittää.

Kylvöpuuhia

Nyt kun siemenet ovat lilluneet vesiastiassa pari päivää, herää kaikenlaisia kysymyksiä niiden kylvämisestä. Voihan ne toki roiskia miten sattuu, minne sattuu, mutta toisaalta myös harkintaa voi käyttää.

Kuinka paljon multaa pitää laittaa ennen siemeniä astiaan? Kuinka paljon multaa kastellaan? Kuinka paljon multaa lisätään siementen päälle? Mihin kylvös sijoitetaan itämään?

1. Etsi pieni noin parin desin purkki. Esimerkiksi tyhjä jogurttipurkki sopii hyvin tähän tarkoitukseen. Hanki tarkoitukseen sopivaa multaa. Chilipaprikoille sopii tavallinen taimimulta tässä vaiheessa. Tarvitset myös kynän, kelmua ja terävän tikun.

2. Täytä purkki lähes täyteen mullalla.

3. Kastele multaa reilusti. "Reilusti" tarkoittaa siis sitä, että mullan on oltava kunnolla märkää.

 

4. Tee muutama noin 1cm syvä reikä multaan esimerkiksi kynällä. 

 

5. Pudota jokaiseen reikään yksi siemen. Ripottele multaa päälle ja kastele.

 

6. Laita kelmu purkin päälle ja tökkää kelmuun esimerkiksi terävällä tikulla muutamia reikiä.

7. Laita purkki johonkin lämpimään paikkaan (meillä sellainen on jääkaapin päällä). Multa ei saa päästä kuivumaan, joten kylvöstä on kasteltava ahkerasti. Purkki siirretään aurinkoiselle paikalle, kun ensimmäinen siemen alkaa itämään.

 

Lähikaupan chilipaprikan siemenet hyötykäyttöön

Näillä ohjeilla pääset alkuun omien chilitaimien kasvatuksessa peruslähikaupan valikoimaa hyödyntämällä. Tässä neuvomme, kuinka kaupan chilipaprikan siemenet käsitellään kylvövalmiiksi.

1. Osta kaupasta paketti chilipaprikoita.

Ostamassamme paketissa luki MurgiVerde, punainen chilipaprika. Maku on sopivan mieto, hyvin lähellä tavallista paprikaa. Tällainen paketti löytyi lähikaupastamme.




  


2. Halkaise chilipaprika pituussuunnassa keskeltä kahtia.

 3. Poista siemenet chilipaprikasta.

3.1. Irrota siemenet sormin, mutta yritä välttää kaivamasta niitä irti, jotta mahdollisimman vähän chiliä päätyisi kynsien alle.

3.2. Laita siemenet astiaan. Kuvassa astiana toimii lautanen, mutta parempi vaihtoehto saattaisi olla kuitenkin kannellinen pieni rasia.




4. Laita astiaan vettä niin, että siemenet peittyvät.

Siemeniä liotetaan vedessä kaksi päivää. Jos et valinnut kannellista rasiaa, tarkista ajoittain, että astiassa on edelleen vettä.

5. Hyödynnä chilipaprika haluamallasi tavalla. Me päätimme kuivata chilipaprikat ja tehdä niistä chiliöljyä. Kuivatusta chilipaprikasta voi myös esimerkiksi jauhaa mausteeksi sopivaa jauhetta.

6. Pilkotut chilipaprikat kuivataan leivinpaperilla. Ne kuivuvat muutamassa päivässä.

                                                                                                                                                     

Kootut selitykset ja puolustelut, jo etukäteen

Halusimme ryhtyä kasvattamaan ruokaa pienessä mittakaavassa itse kerrostaloasunnossamme. Asuntomme ikkunat avautuvat joka suuntaan muualle, kuin suotuisaksi mainostettuihin länteen ja etelään. Parveke on pohjoissuuntainen. Odotuksemme eivät siis ole kovin korkealla alkuvaiheessa jo kehnojen puitteiden vuoksi.

Odotuksia saattaa latistaa myös sellainen tosiseikka, ettei kumpikaan meistä ole koskaan kasvattanut kovin menestyksekkäästi yhtään mitään kasvillisuutta. Yhtenä kesänä meillä rehotti parvekkeella useampi ruukku basilikaa, joista riitti poisannettavaksikin saakka. Suuri osa sadosta jäi hyödyntämättä, eikä me kyllä varmasti tiedetty yhtään mitä me tehtiin oikein, kunhan kasteltiin ruukkuja säännöllisesti.

Huomasimme viljelyohjeita etsiessämme, ettemme löytäneet seikkaperäistä kuvallista ohjeistusta mistään. Sivustoilla puhuttiin sirkkalehdistä ja taimien koulimisesta sekä lannoittamisesta, mutta kaikki jäi sellaiselle yleiselle, osittain epämääräiselle tasolle. Päätimme sen vuoksi itse yrittää aloittelijan näkökulmasta esitellä kaupunkiviljelyä ja ruoan kasvatusta urbaanissa ympäristössä. 

Oletamme, että ohjeistamme välttämättä jossain kohtaa täysin pusikkoon ja käytämme vähintäänkin ihan omia termejä. Jossain puhutaan varmasti porkkanasta, kun kuvassa on selvästi palsternakka. Pyytäisimmekin siis kaikkia lukijoita jakamaan kokemuksiaan aiheesta ja aiheen vierestä. Olemme erittäin kiinnostuneita kaikesta tähän projektiimme liittyvästä.

Kiitos ja anteeksi.