Taimikasvatusta ja terassin sisustusta

Nyt saimme vihdoin luvan taloyhtiön hallitukselta laarin perustamiseen omalle kotipihalle. Porukalla ideoiminen ja varsinkin toteuttaminen on jotenkin tosi innostavaa ja kivaa. Taloyhtiömme viljelyintoiset siis saavat taloyhtiön kustantamat mullat ja laarin käyttöönsä omalle pihalle.

Meidän taloudesta laariin on tarjolla ainakin tomaattia, mansikkaa, chiliä, parsakaalia, salaattia ja mangoldia. Tomaatti ja mansikka ovat tosin amppelimallia, joten ne eivät ehkä sovi laariin. Hakusessa on siis omalle terrassille kivat amppelit. Samalla ehkä pieni sisustuskärpänen alkaa surista korvassa, koska terassi on vielä melko karussa tilassa.

Hankimme terassille näkösuojaksi säleikön Ikeasta. Sarjaan kuuluu myös säleikköön kiinnitettäviä hyllyjä ja koukkuja, joita tietenkin tarttui mukaan. Nyt olisikin kiva löytää koukuista ripustettavia ruukkuja, joissa voisi kasvattaa esimerkiksi yrttejä ja jotain kukkia. En vaan ole ankarasta googlettamisesta huolimatta vielä löytänyt sellaisia.

Säleikköön voisi lisäksi kokeilla jotain kivaa köynnöstä. Eniten viehättäisi ajatus jostakin sellaisesta versiosta, jossa kasvaa syötävää. Esimerkiksi köynnöspinaatti voisi olla hauska kokeilu. Mietityttää vain, että missä sitten kerrostalo-olosuhteissa monivuotista kasvia säilötään ja miten? Sama juttu on selvitettävä ainakin amppelimansikan osalta.

Terassi kaipaa vielä laattaa lattiaan. Puisia laattoja on useammassakin paikassa myynnissä edullisesti, joten ehkä jo tänä kesänä terassi on vähän kodikkaampi kesäkeidas, eikä enää vain ankea betoni-lasikuutio.

Kevätmessuilla viljelyvauhtia hakemassa

Viime vuonna terassilla kasvoi vain pari hassua chilipuskaa. Tänä keväänä taloyhtiömme hallitus käsittelee anomustamme perustaa yhteisöllinen viljelylaari pihapiiriin ja ikkunalauta on jo täynnä taimipurkkeja. Innostus vaan kasvaa, kun toinen meistä pääsi Kevätmessuille Messukeskukseen hakemaan viljelyvauhtia lasten kanssa perjantaivapaan kunniaksi.

 Lapset saivat istuttaa omat amppelimansikan taimet koulupuutarha-alueella. Siellä askarreltiin myös oma kukka-asetelma leikkokukasta, ihmeteltiin mehiläisiä ja kerättiin ideoita erilaisista viljelylaaritoteutuksista. Erilaisia siemeniä ja taimia oli tarjolla sen seitsemää sorttia notkuvissa kojuissa ja päiväkahviksi sai nauttia pakurikahvin.

Mielenkiintoinen tuttavuus olivat erilaiset sisätiloissa yrttien ja pienten hyötykasvien kasvattamiseen tarkoitetut kevytkasvihuoneet, jotka ovat askel eteenpäin indoor gardeneista. Meilläkin tuskaillaan ikkunalautojen ahtauden kanssa taimien kasvatusvaiheessa, mutta huushollimme ahtauden vuoksi olemme suunnittelemassa ikkunan eteen katosta roikkuvaa telineenomaista ratkaisua lattialle sijoitettavan systeemin sijaan.

Lasten kanssa toimivaksi havaittiin konsepti, jossa ensin mentiin syömään ja sen jälkeen keskityttiin lasten aktiviteetteihin. Kun kylvöt ja askartelut saatiin valmiiksi, lapset pääsivät maksuttomaan valvottuun leikkipaikkaan ja aikuisilla oli puolentoista tunnin verran luksusaikaa tutustua tarkemmin messuosastojen tarjontaan.

Mukaan tarttui mm. perinteisistä lääkekasveista kertova Erik Bruunin "Anis ja Iisoppi"-kirja. Siitä on sitten kiva katsoa vinkkejä, mitä kasveja kannattaa omasta terassipuutarhasta hyödyntää eri vaivojen lievittämiseen.

Päivän päätteeksi nikkaroitiin vielä Omakotiyhdistyksen pisteellä terassille koristeeksi linnunpönttö. Viikonlopun ohjelmistoon kuuluukin sitten sen viimeistelyä ja maalaamista.

Kevätmessuilla oli tosi paljon nähtävää ja kivaa tekemistä myös kerrostaloasukkaan näkökulmasta. Sitä voikin suositella kaiken ikäisille asumismuodosta riippumatta viikonlopun ajanvietteeksi.

Helsingin kaupungintalollakin parvekeviljellään

Tuli vastaan jo vähän vanha artikkeli Hesarin Oma Kaupunki -sivustolla. Jutussa kerrotaan, että ylipormestari Jussi Pajusen päätöksellä kaupungintalon parvekkeelle on perustettu pieni parvekeviljelmä laariin. Samassa yhteydessä mainittiin myös tuoreesta valtuuston viljelyryhmästä, jonka tarkoituksena on edistää kaupunkiviljelyä eri tahojen kanssa.

On tosi hienoa ja innostavaa, että kaupunkiviljely kiinnostaa ihan päättäjätasolla asti, ja että asian edistämiseen on perustettu oma työryhmä. Myös esimerkiksi Espoossa on tehty kysely Espoonkruunun asukkaiden kiinnostuksesta kaupunkiviljelyä kohtaan kesäkuussa. Kiinteistöyhtiö ilmoittaa tukevansa asukkaiden kaupunkiviljelyhankkeita. Toivoa sopii, että muillakin alueilla kiinteistöyhtiöt havahtuvat kannustamaan ja tukemaan asukkaita kaupunkiviljelyssä.

Meidän oma pieni leikkipuistoviljelyn kokeiluhankkeemme koki alussa jokailtaisia vastoinkäymisiä turhautuneen ja tylsistyneen nuorison tärveltyä istutuksia siirrettyämme taimet ulos laariin. Juuri mikään ei oikein päässyt heti kasvussa vauhtiin, mutta nyt viimeksi istutetut uudet taimet ovat saaneet olla rauhassa jo viikon verran.

Innokkaita istuttajia kerääntyi taaperosta kouluikäiseen laariin ympärille.

On hyvin vaikea ymmärtää, miksi leikkipuistossa syrjäisellä paikalla sijaitseva viljelylaari herättää jonkun mielessä niin suuria antipatioita, että se pitää tuhota kerta toisensa jälkeen, vaikka jäljet aina korjattiin uudelleen. Nyt odotellaan jännityksellä ehtiikö mikään tuottamaan alkuvaikeuksien jälkeen vielä satoa.

Chilipaprika kukkii - asiaa pölytyksestä

Chlipaprikan taimet kasvavat hurjaa vauhtia. Homeongelma on poistunut parvekelaatikosta, kun taimien kastelua vähennettiin. Osa taimista kukkii jo. Muutama viikko sen jälkeen, kun taimet on siirretty omiin ruukkuihinsa, niille voi antaa lannoitetta kasteluveden seassa. Puutarhan Kesä -lannoite sopii chilipaprikoille hyvin.

 

Kun taimet alkavat kukkia, niitä voi pölyttää. Kun taimet kasvavat ulkona, hyönteiset hoitavat pölytyksen. Kuitenkin meidän tapauksessamme lasitettu parveke rajoittaa hyönteisten pääsyä taimien luokse. 

Pölytys onnistuu esimerkiksi pumpulipuikolla, jos sen haluaa tehdä itse. Pumpulipuikko laitetaan kukkaan ja pyöritellään ja sama juttu kaikille muillekin kukille samalla puikolla. Kukan tilalle pitäisi kasvaa hedelmä.

Vesiviljely tee-se-itse -hengessä

Saimme haltuumme tarpeettomaksi jääneen toimivan jalkalampun. Sen jalan yläosa on taipuisa ja valo on helppo suunnata kohteeseen. Kasvilamppu sekä kannellinen ämpäri tarttuivat mukaan marketista. Akvaariohapetin löytyi lemmikkitarvikeliikkeestä.

Kanteen tehtiin ruukun muotoinen sekä kokoinen reikä. Ruukku laitettiin kannen reikään ja pieni reikä porattiin myös kannen reunaan letkulle. Sitten lisättiin 2 teelusikallista Puutarhan Kesä -lannoitetta ämpäriin ja kylmää vettä perään ämpärin täydeltä.

Käytimme ruukkuna salaattijuustopurkkia, johon kätevä isäntä porasi reikiä. Mikä tahansa ruukku, jonka pohjassa on reikä, sopii tarkoitukseen yhtä hyvin. Taimi laitettiin ruukkuun, kun sen juurista oli huuhdeltu kaikki multa pois huolellisesti ja sitten Lecasoraa purkki täyteen.

Ilmakivi laitetaan ämpärin pohjalle, töpseli seinään, ja sitten vesiviljellään! Ämpärin vesi vaihdetaan ja ämpäri huuhdellaan puhtaaksi 3-4 viikon välein. Lannoitetta laitetaan aina uusi satsi veden vaihtamisen yhteydessä. Sisätiloissa taimi saa lisävaloa lampulta, mutta päivisin pulputin ulkoilee siinä missä parvekelaatikonkin taimet.



Joskus projektimme tuntuu aamupalapöydässä kaikkien foliohärpäkkeiden keskellä enemmän joltain avaruuskeskukselta...

Kaupunkiviljelyä leikkipuistossa

MLL:n paikallisyhdistyksessä aktiivisesti huseeraava vaimo-osapuoli keksi ehdottaa asuinalueemme leikkipuiston henkilökunnalle yhteisöllisen leikkipuistoviljelmän perustamista. Idea otettiin puistossa innolla vastaan ja rahoituspuolikin järjestyi MLL:n Uudenmaanpiirin naistoimikunnan kesätoiminta-avustuksen kautta.


Suunnitelma oli aluksi simppeli: Pari Biolanin kasvusäkkiä leikkipuiston talon eteläpäädyn seinustalle. Projekti käynnistettiin leikkipuistossa järjestetyssä viljelyiltamassa.

Viljelyiltamassa suunniteltiin projektia ja kylvettiin siemeniä. Viljelysäkit muuttuivat matkan varrella jo kokonaiseksi laariksi, jonka rakennamme itse leikkipuiston puutyötiloissa.


 Saimme onneksemme Lasten ja nuorten puutarhayhdistyksestä yhteistyökumppanin ja neuvonantajan projektiin mukaan. Yhdistys pyrkii edistämään lasten ja nuorten mahdollisuuksia viljellä kaupunkiolosuhteissa. Viljelyprojektien käynnistämistä tuetaan niin päiväkodeissa, kouluissa kuin leikkipuistoissakin. Yhdistys järjestää myös koulutusta aiheesta kiinnostuneille vanhemmille sekä kasvatusalan ammattilaisille.


Erityisen arvokkaita olivat neuvot siitä, mitä missäkin vaiheessa kannattaa kylvää, ja miten kasvit kannattaa sijoittaa. Esikasvatamme mm. kesäkurpitsaa, yrttejä ja leijonan kitaa.

Osa kasveista istutetaan suorakylvönä laariin myöhemmin keväällä ja kesällä. Laariin voi jatkuvasti kylvää lisää syksyyn saakka. Jääkaapissa itäneet sipulitkin voi lykätä laariin versomaan.
 

 
Kovin suuri yleisömenestys ei iltamamme ollut, mutta onneksi pienelläkin porukalla pärjää, kun on innokkaita tekijöitä. Jospa innostus sitten pikkuhiljaa kesää kohti kasvaisi muillakin alueen perheillä, kun projekti pääsee vauhtiin toden teolla.

Taimien karaisu

Näin kauniina kevätpäivänä ei kerta kaikkiaan malta olla ulkoiluttamatta taimia. Meillä on pohjoissuuntainen lasitettu parveke. Sinne siis paistelee vain iltasella aurinko. Lämpömittari näytti aamulla 10 astetta.

Taimien kouliminen -hakusanoilla löytyi hyvin tietoa siitä, mitä pitää tehdä ja miten. Taimien karaisu on paljon epämääräisempää touhua. "Ilmojen lämmetessä taimia voi ulkoiluttaa pieniä hetkiä kerrallaan." Mikä nyt sitten on kenellekin lämmin ilma, ja mikä pieni hetki..?

Meistä vaimo-osapuoli on niin huonosti itseohjautuvaa ja epävarmuutta sietävää sorttia, että kaikki projektit kaatuvat viimeistään siinä vaiheessa, kun ei voi olla täysin varma, puhutaanko viidestä vai viidestätoista minuutista. Onneksi toinen meistä on rohkeampi ja varmempi. Niinpä taimet päätettiin ulkoiluttaa ns. fiilispohjalta.

Kävimme ennen kotoa poistumista pienen väittelyn siitä, voivatko taimet ulkoilla heti ekalla kerralla useamman tunnin putkeen. Päädyimme kuitenkin jättämään taimet parvekkeelle. Ei sitä turhaan kutsuta karaisemiseksi!

Parvekelaatikkoon on ilmestynyt homeenkaltaista valkoista rihmastoa. Tarkkailemme tilannetta ja chilifoorumin lausuntojen rohkaisemina jatkamme taimien kasvatusta. Jos jollain on jotain vinkkejä tai muuten sanottavaa tähän homeongelmaan, kertokaa ihmeessä.

Ostimme tänään myös salaatin siemeniä, jotka kylvetään toiseen parvekelaatikkoon pinaatin kanssa. Tässä hommassa lähtee mopo karkuteille kyllä tosi helposti. Yritämme pitää käytännön syistä viljelmät rajoitettuna näihin kahteen parvekelaatikkoon, mutta saas nähdä, millainen tungos parvekkeelle vielä syntyy.